Juhani Knuuti ja tieteellinen vilppi

Kirjassaan Kauppatavarana terveys, Selviydy terveysväitteiden viidakossa (Minerva Kustannus Oy, 2020) Juhani Knuuti analysoi otsikon ”Voidaanko reikillä ja energiahoidoilla hoitaa syöpää?” (s. 197 – 201) alla neljä koetta sisältävän koesarjan tuloksia, jotka on julkaistu artikkelissa William F. Bengston ja David Krinsley: The Effect of the ”Laying-On of Hands” on Transplanted Breast Cancer in Mice (Journal of Scientific Exploration, Vol 14(3), Fall 2000).

Kokeiden 1 ja 2 perusteella epäiltiin, että samassa rakennuksessa säilytettävän vertailuryhmän hiirien parantumiseen vaikutti se, että hoitajat kävivät katsomassa niitä. Siksi kokeissa 3 ja 4 oli myös toinen vertailuryhmä, jota säilytettiin toisessa kaupungissa paikassa jonka sijaintia hoitajat eivät tienneet. Tähän toiseen vertailuryhmään kuuluvat hiiret kuolivat kaikki sekä kokeessa 3 että 4. Bengston ja Krinsley kirjoittavat artikkelissaan (s. 360 – 361, lihavointi lisätty) 3. kokeen toisen kaupungin vertailuryhmästä: ”The second control group was a cage with four untreated mice sent to a laboratory in another city known only to the experimental biologist – – All four of the control mice sent to a distant city died well within the expected 27-day maximum.” ja 4. kokeen toisen kaupungin vertailuryhmästä: ”And four mice were sent to a laboratory in another city to serve as the second control group. – – All four of the control mice sent to a laboratory in another city died within the expected time frame.”

Kuitenkin Juhani Knuuti kirjoittaa kirjassaan (s. 199, lihavointi lisätty): ”On mahdoton tietää, mitä noille toiseen kaupunkiin lähetetyille kahdeksalle hiirelle tapahtui, sillä siitä ei ole mitään tarkempaa kuvausta.” Tällä perusteella hän ei vertaa koeryhmän tuloksia lainkaan toisen kaupungin vertailuryhmään, joka otettiin käyttöön kokeissa 3 ja 4, jotta eliminoidaan täysin hoitajien vaikutus vertailuryhmään. Se ei tietenkään anna oikeaa kuvaa tuloksista. Sen lisäksi Knuuti syyttää tutkimuksen tekijöitä vilpistä, vaikka he artikkelissaan (s. 359) kirjoittavat samassa rakennuksessa säilytettävän vertailuryhmän ongelmasta: ”In the initial stages of developing the experimental procedure, the healer warned that he could not be near or see the control mice, or they, too, would go into remission.” Niinpä oikea tapa analysoida tuloksia olisi verrata koeryhmää toisessa kaupungissa säilytettyyn ryhmään eikä samassa rakennuksessa säilytettyyn ryhmään. Näin Knuuti ei kuitenkaan tee, vaikka hän näyttää ymmärtävän mitä se merkitsee kirjoittaessaan pari sivua myöhemmin (s. 201) Tieteellinen vilppi? -ilmiölaatikossa: ”Vilppi on aina vakava asia, – – Vilpiksi voidaan katsoa myös tulosten valikointi ja valikoiva raportointi.”

Knuuti on kopioinut kirjansa taulukkoon (s. 199) 3. kokeen luvut merkillisesti: koehiiriä on vain 8 kun oikea määrä on 10, joista parantui vain 3 kun oikea määrä on 7 ja parantuneiden osuus on vain 37% kun oikea luku on 70%. Knuutin virhe kumuloituu ”Kaikki yhteensä” riville, joten Knuutin tekemä tilastollinen analyysi ei perustu vain väärän vertailuryhmän käyttöön vaan myös virheellisesti kopioituihin lukuihin. Oikeat luvut näet alla olevasta taulukosta. Ero 81% ja 0% välillä näyttää tilastollisesti merkitsevältä.

Aiheesta lisää Pauliina Aarvan blogikirjoituksessa 28.8.2020 ”Valikoivaa ja vinoa raportointia Knuutin kirjassa?” sekä 12.9.2020 ”Hiiriä hoidettiin käsillä. Tulokset hämmentävät edelleen.” Molemmat löytyvät Pauliina Aarvan Liinanblogista.

Knuutin kirjasta löytyneet kymmenet virheet on koottu luetteloksi tänne.

Ilkka Westman, Akupunktioammattilaiset ry:n puheenjohtaja